Pikku remppää riittää. Pikku hiljaa valmistauduttu museotarkastukseen:

• maalattu lämmityslaitten kotelo
• maalattu ilmanpuhdistajan kansi ja ohjaustehostajan öljysäiliön kansi
• maalattu jäähdytin ja sen tukitangot
• pesty konepeittoa sisältä

Nousiaisten reissulla reistaillut lasinpyyhkijä korjattu: vipu oli hellinnyt moottorin akselilta. Nopeusmittarin vaijeri korjattu: se oli kokonaan irti poikki katki, käytetty vaijeri löytyi Kauppilasta. Kyllä oli ahdas paikka mittariston takana kytkeä vaijeria ! Lämmityslaitteen kenno tuli myös irroitettua, pitää testailla onko ihan seula. Jos ei ole niin pitää vain juottaa alapuolen putki uudestaan kiinni. Tutkin myös perävälityksiä: perän tyyppi on R751 ja nähtävästi taajempi välitys 5.86. Kauppilassa olisi tarjolla harvempi malli (4.71), joka pienentäisi kierroksia yli 300  => menisi 1.700 kierroksella 90 km/h. Viisisataa egee pyysi perästä => vielä ei kauppoja tullut. Tähän laskeskelin ihan takaisinmaksuaikaa polttoainesäästöillä ==> 7.000 km matkalla maksaisi itsensä takaisin ! Piti hakea turbo Lohjalta, mutta olivat korjanneet raadon jo pois. Öljynkulutus on edelleen suurta ja jotain sille pitää tehdä. Pitänee kysyä turbon kunnostusta talven aikana.

Tässä kuva katkenneesta vaijerista.

Lämmityslaitteen kenno. Alaputki oli kokonaan irti. Karun näköinen on, mutta pitää testata pitääkö vettä.

Kattoteline pitäisi saada kuntoon. Haaste on ollut löytää 18 mm putken taivuttajaa. Linjakilven tilasin suoraan vanhalta valmistajalta, E.Vittasmäki Rusko. Hän on tehnyt kilpiä aikanaan 60-luvulta lähtien yli 40 vuotta ja lupasi vanhoista osista koota sellaisen.