Aamulla ylös 08:00 ja aamupalalle. Oli aika hyvä: seisovasta pöydästä mm. raksuja + jogurttia, pitzan pallpja, paprikaa, kurkkua, suolakurkkua, tuorememehua yms. yms. Yritettiin soittaa Raider-nimiseen korjaamoon, mutta ei vastattu. Päätettiin lähteä käymään. Noin 7 km matka navilla paikan päälle. Mekaanikko oli jo paikan päällä, mutta liike aukeaa vasta 10:00 è odoteltiin. Sitten tuli ”myymäläpäällikkö” paikalle ja katsottiin ensin hinnat: öljyt, renkaavaihdot, Juhalle suodatin. Kaveri sanoi että 12.000 ruplaa. Laskettiin että 150 euroa per mopo, ei halpa, Suomen hintaa. Pyörät pestiin ensin viereisessä pesulassa, se oli 200 ruplaa. Isolla painepesurilla aika hyvin vetelivät. Sen jälkeen Juhan pyörä ensin työtn alle. Tunnin päästä tuli toinen mekaanikko töihin, minunkin pyörä meni työn alle. Ihan hyvää työtä tekivät ja työkaluvalikoima ja talli oli aivan Suomen tasoa. ”Omistajan” pyöriä oli rivissä vaikka kuinka monta ja pihalla Toyota Tundra. Maksettaessa kaveri esitti kuitin 2.200 ruplaa ja maksettiin vain se. Saatiin heiltä raider25.ru –tarroja ja muuta kamaa. He lupasi myös tulla hakemaan meidät illalla ajelulle. Kaveri tuli tunnin päätä hotellille ja sanoi että hän laskutti väärin eli vain toisen työn ja ei materiaaleja ollenkaan. Maksettiin sitten kiltisti erotus.

Illansuussa käytiin rautatieasemalla liimaamassa tarra oveen, tehtiin pieni kävelylenkki ja syötiin hodarit Fast Food teltassa. Rahan nostoa myös ihmeteltiin. Hotellin automaatti oli epäkunnossa. Viereisen pankin ulkona olevasta automaatista sai nostettua vain 1000 ruplaa kerralla (se ei riitä mihinkään). Etsittiin vielä toinen pankki ja sen eteisessä olevat automaatit pelasi ok, sai nostettua 10.000 kerralla. Juha latasi lompsansa täyteen ja niin tein minäkin haettuani korttini hotellilta. Nostettiin niin paljon että arviolta selvitään Moskovan liepeille asti. Vaikuttaa että luotettavin tapa nostaa rahaa on pankin aulassa oleva automaatti. Jos tulee hämminki, apukin on lähellä.

Alkuillasta vain loikoiltiin ja puoli kahdeksan Vladivostokin Venäjän Samurai kerhon presidentti Well tuli hakemaan meitä hienolla mustalla V8 Toyota Land Cruiserilla. Mies on hyvin tunnettu. Respankin tytöt ihan hätkähti kun huomasivat kuka tuli finskejä hakemaan. Mentiin heidän klubilleen, jossa oli parikymmentä henkeä porukkaa ja lisää tippui koko ajan. Jotkut pienimuotoiset juhlat oli menossa koska oli syötävää ja kakkua. Kovasti porukka oli kiinnostunut ja juttua riitti vaikka kielivaikeuksia oli. Yksi tyttö ja yksi poika osasi englantia jotenkuten ja he tulkkasi. Oli Mongolian kiertäjä, oli pariskunta joka oli ajanut Pietari-Volgograd-Togliati-Kasan ja siitä Vladivostokiin 2013 heinäkuussa jne. Yhdellä kaverilla oli Pan European jakovasti oli kiinnostunut eri asioista. Illan lopuksi koettiin unohtumaton elämys. Meille järjestettiin saattue takaisin hotellille: edessä ajoi 5-6 pyörää, joista yksi vielä risteyksissä tarvittaessa blokkasi liikenteen. Takana ajoi toiset 5-6 pyörää. Ja me välissä Well:n mustan puhuvassa maasturissa ja poppi soi. Näin tultiin suht vauhdikkaasti läpi iltavalaistun kaupungin. Tuotiin kuin valtiomiehiä. Hotellilla käteltiin kaikki ja otettiin läjä yhteiskuvia. Kertakaikkiaan unohtumaton kokemus.

Illan lopuksi päätettiin että huilataan vielä yksi päivä ja keskitytään tuliaisten ostoon ja käydään katsomassa rannan puolta. Pitää myös miettiä uutta tapaa kiinnittää takareppu, koska nyt ei ole renkaita enää mukana.