• Honda ST 1300 Pan European

  • Mercedes-Benz GLC 250d

  • Farmall BMD 1955

  • Scania T 142

  • Genealogia

Rivikonetta pukkaa edelleen.

Pari vuotta olin odotellut valtion veropäätöstä. Ajatus oli tuoda uudehko pyörä Saksasta. Merkki piti edelleen olla Honda ja kyykkypyörä. Oli vain yksi mahdollisuus: Honda 1100 XX Blackbird. Veropäätös viipyi ja keväällä 2002 päätin myydä vanhan ”ceparin” ja katsella sen jälkeen mitä tehdään. Ilmoittelin lehdessä pyörää, mutta aika nihkeää oli. Pyörän mittarissa oli 60.000 ja kerran ajettu ympäri ==> aika moni peljästyi kilometrejä. Lopulta sain sen kaupaksi ja 13 vuoden ja tuon 160.000 kilometrin jälkeen sain siitä vielä 28.000 markkaa.
Pari viikkoa sen jälkeen mietin, että ostaisko pyörän vai lopettaisko tähän ja käyttäisi vaihtoon varatut rahat auton uusimiseen. Monen kaverin rohkaisemana totesin, että vielä on elämää jäljellä aika paljon, se tulee olemaan ikävää ilman rakasta harrastusta. Päätin etsiä uuttaa pyörää. Katselin useat lehdet ja netin läpi, vertailin hintoja, soittelin jne. Lopulta löytyi Kokkolasta 15.000 ajettu, musta 2002 mallinen ”mustarastas”. Kävin ensin katsomassa ja pienen tinkauksen jälkeen ostin sen pois seuraavana viikonloppuna.
Kyllä oli taas upean tuntuinen pyörä vanhan paljon ajetun pyörän jälkeen. Blackbird:ssä oli alumiinirunko, joka teki siitä paljon kevyemmän ajaa. Jarrut paljon tehokkaammat Dual Brake systeemin takia. Sokerina pohjalla polttoaineen suihkutuksella varustettu moottori, joka käy tasaisesti ensi sekunnista alkaen ja vetää tasaisesti. Tähän pyörään oli lisäksi vaihdettu Yoshimuran R-3 vaimentimet. Kävin heti uuttuuttaan koittamassa huippuja Alastaron moottoriradan vieressä olevalla varalaskupaikalla. Kantti vain loppui kesken 280 km/h kohdalla, kolmesataa jäi saavuttamatta ainakin tällä erää. Ajelin taas työmatkaa Hämeenlinnaan, josta tuli kilometrejä mukavasti. Olen aina ollut sitä mieltä, ettei kyykkypyörään mitkään laukut sovi. Nyt kuitenkin annoin sen verran peräksi, että ostin takalaukun. Se osoittautui varsin käteväksi varsinkin työmatkalla. Sinne mahtui juuri sopivasti kannettava tietokone ja paperit. Heinäkuun alussa kävin Kontio-rallissa ja lisäksi teimme lomareissun Riikaan. Koko kautena tuli ajettua noin 10.000 km.

Ajokausi –03 alkoi varhain, vaikka kevät oli kylmä. Hain pyörän veljeni tallista huhtikuun puolivälissä heti vakuutuksen tultua voimaan. Tein pienen huollon eli öljyt, suodatin, ilmanpuhdistin ja nivelien/vaijerien rasvaus. Takarengas oli uusimisen tarpeessa. Aika hyvin Metzeler Z4 oli kestänyt, koska ajoin sillä itsekin 10 tkm ja sillä oli jo ajettu ennestäänkin luultavasti 5 tkm. Alkukesä meni työmatkoja ajellessa ja kilometrejä oli jo ennen Kontiota mittarissa yli 6.000 km. Juuri ennen Kontion reissua sattui Blackbirdin eka tekniikkamurhe. Tulin Hyvinkäältä työreissulta ja pyörän päältä noustuani huomasin vasemman puolen pakoputken olevan ihan valkoisessa tahnassa. Lähempi tutkiskelu kertoi, että jostain on vuotanut nesteet ulos. Vilkaisu lämpömittäriin: lukemat ihan punaisella ! Annoin pyörän jäähtyä ja lisäsin paisuntasäiliöön nestettä ja testaamaan. Sama juttu, kilometrin jälkeen lämmöt nousi liki punaista ihan kevyellä ajolla. Lisäsin nestettä suoraan jäähdyttäjään ja meni yli kaksi litraa: ei ollut paljon nestettä jäljellä. Moottori käymään ja heti tuli jostain vasemmalta nesteet ulos aika paineella. Katteet pois ja tutkimaan missä vuoto on. Sylinteriryhmän takaa alas pumpulle vasemmalle menevä putki oli selkeästi halki. Putki pois ja soittamaan uutta. Otto Brand:lla kaveri kertoi, ettei yhtään letkua Suomessa, tulee Belgiasta rekkakyydillä, menee 5 työpäivää. Jotain muuta on nyt keksittävä. Paikalliseen varaosaliikkeeseen ja sieltä kierteistä tarvikeletkua. Sopi hyvin paikalleen, nesteet sisälle ja katteeet kiinni. Pieni pelko oli pepussa, että mitä korkealla käyneet lämmöt on voineet saada aikaan. Naapurin kommentti oli, että vähintään kannentiiviste on mennyt. Mutta yllätys, yllätys, ei mitään ongelmaa. Lomalla teimme ns. Itämeren kierroksen eli ajoimme ympäri vastapäivään Ruotsi, Saksa, Puola, Liettua, Latvia ja Viro.

Ajokausi -04 alkoi huolloilla. Pyörä oli Kunun Pyörässä Turussa, jossa tehtiin täysi huolto, uudet tulpat, ilmanpuhdistin yms. Itse vaihdoin renkaat sekä rattaat ja ketjut. Kevät oli kovin sateinen ja kilometrejä tuli vähän. Ennen juhannusta ajoin SS1000 rautaperseajon eli 1700 km vuorokaudessa. Vakiona kävin Kontio-rallissa, joka oli tänä vuonna Sallan yläpuolella Naruskassa ja kilometrejä tuli yli 2000. Euroopanreissu suuntautui Alpeille, mennessä Baltian/Puolan kautta, takaisin Saksan/Ruotsin läpi, yhteensä n. 5.000 kilometriä. Loput oli lähinnä työmatka-ajoa ja mittariin tuli vähän yli 13.000 km lisää.

Ajokausi -05 alkoi hyvän sään vallitessa ja ennen juhannusta oli jo 10.000 km mittarissa. Molemmat renkaat vaihdoin keväällä. Michelin Pilot Road näyttäisi kestävän selkeästi paremmin kuin Metzeler Z4, ajoin 17.000 km ja vielä oli pintaa eli ihan sileäksi ajaen olisi ehkä 20 tkm mennyt rikki. Ajoin juuri ennen juhannusta IB1500 rautaperseajon eli 2500 km 36:ssa tunnissa. Vakiovierailu Kontio-ralliin oli myös ohjelmassa, se oli tosin aika lähellä eli Mikkelin lähellä Pistohiekalla. Elokuussa kävin näyttämässä Hondalle vielä Venäjänmaata eli ajoin reittiä Viipuri, Pietari, Novgorod, Velike Luki, Pihkova, Tarto ja kotiin Tallinnan kautta. Kilometreja tuli yli 14.000 vuoden aikana, lähinnä siksi että ilmojen suosiessa tuli käytyä paljon töissä pyörällä.

Image
Kontioon lähdössä 2003
Image
Parkissa Liettuan Vilnassa 2003