Iron Butt SS3000 Baltic 25-28.5.2007
Valmistelut
Jo talvella oli selvää että tämä olisi minun IB historiassa seuraava yritys. Kevätkokouksessa Kangasalalla Olavi kertoi Sepon ja hänen olevan kiinnostunut ko. ajosta myös. Toivotin heidät tervetulleeksi matkaseuraksi. Ekaa kertaa ajaisin siis ryhmässä, kaikki aiemmat ajot olen ajanut yksin. Minulla oli ajokkina Hondan 1300 Pan Euro, Olavilla Hondan 1100 XX ja Sepolla Kawasakin GTR 1000. Luin kaikki netissä olleet ko. ajoa koskevat matkakertomukset (Viemerö, Maula/Väytynen, Turun pojat, Sani jne.) ja niiden pohjalta tein tarkan matkasuunnitelman (reitti, tankkaukset, yötauot jne.). Matikka on aika yksinkertainen: ajoaika 3 * 21 tuntia, varalle tunti loppuun ==> jää 8 tuntia ja se puoliksi ==> jää 4 tuntia taukoaikaa per päivä. Tuosta kun ottaa aina päivän alusta ja lopusta hässäköinnit pois, nukkuma-aika on kolmen tunnin luokkaa per yö ==> eli aika turha uneksia viiden tunnin yöunista. Hotellit tilattiin valmiiksi ja samoin laivaliput. Piti alunperin lähteä viikkoa aiemmin helatorstaina, mutta Loimaalla sattui olemaan Hymyilevän Motoristin kevätpäivät enkä halunnut sitä missata. Kantava ajatus oli että viikonloppuna ehkä Puolassa ja Saksassa olisi vähemmän rekkoja ==> viikonloppuna ajettaisiin lauantaina Puolassa ja sunnuntaina Saksassa. Ajovuorokauden vaihtuminen pyritään ajoittamaan keskelle yötä jolloin pimeässä ajoa tulisi mahdollisimman vähän ja muutenkin "yöuni" normaaliin aikaan. Laivaksi valittiin näillä eväillä illan viimeinen Tallink Star ja lähtö perjantaina. Ohessa on toteutunut aikataulu ja matkan opetuksia. Jäljempänä on vielä päiväkohtaista yksityiskohtaista tarinaa.
PVM | Klo | Kuvaus | Km | Km kumul. | Tankkaus |
---|---|---|---|---|---|
25.5 | 20.51 | ABC Loimaa, tankkaus | 0 | 0 | 13.06 |
25.5 | 22.36 | Esso Helsinki Mechelininkatu, tankkaus (vajaa) | 147 | 147 | 13.0 |
HKI,Tallinna (Tallink Star) 23.55 - 02.00 | |||||
26.5 | 02.15 | Statoil Tallinna, tankkaus | 4 | 151 | 3.32 |
26.5 | 06.06 | Trest salas, Daugavantiellä Riikassa ennen patoa | 315 | 466 | 17.32 |
26.5 | 10.29 | Ventus, Marijambole, Liettua, tankkaus | 296 | 762 | 15.8 |
26.5 | 13.30 -1 | Bialystokista 15 km Varsovaan päin, sämpylä | 195 | 957 | |
26.5 | 14.48 -1 | Poreba, tankkaus | 98 | 1055 | 16.49 |
26.5 | 19.35 -1 | Stacja Paliw, Kaziniers Biskupi, tankkaus | 319 | 1374 | 17.96 |
26.5 | 23.11 -1 | Rasthof, Pillgram, tankkaus (vajaa) | 279 | 1653 | 13.73 |
tauko n. 3 tuntia, josta nukuttiin vain 1.45 | |||||
27.5 | 02.32 -1 | Rasthof, Pillgram, tankkaus | 28 | 0 | 4.45 |
27.5 | 5.23 -1 | Shell, Gudow, tankkaus | 308 | 308 | 18.68 |
27.5 | 9.28 -1 | Shell, Vissenbjerg, tankkaus | 334 | 642 | 19.55 |
27.5 | 10.24 -1 | Stora Belt sillalla | |||
27.5 | 11.46 -1 | Juutinrauman silta | |||
27.5 | 13.20 -1 | Shell, Åstorp, tankkaus | 291 | 933 | 18.86 |
27.5 | 17.50 -1 | Statoil, Mantorp, tankkaus | 319 | 1252 | 18.85 |
27.5 | 19.15 -1 | OK-Q8 Tukholma, tankkaus | 207 | 1459 | 11.25 |
27.5 | 22.05 -1 | Statoil, Gävle, tankkaus (vajaa) | 178 | 1637 | 4.80 |
tauko n. 4.5 tuntia josta unta 3.45 | |||||
28.5 | 02.39 -1 | Statoil, Gävle, tankkaus | 1 | 0 | 5.14 |
28.5 | 06.19 -1 | OK, Ullänger, tankkaus | 311 | 311 | 17.99 |
28.5 | 9.50 -1 | Statoil, Skellefteå, tankkaus | 290 | 601 | 17.41 |
28.5 | 13.40 | Neste, Tornio, tankkaus | 252 | 853 | 15.26 |
28.5 | 17.45 | ABC, Kokkola, tankkaus | 325 | 1178 | 15.99 |
28.5 | 20.10 | Teboil, Närpiö, tankaus | 192 | 1370 | 10.97 |
28.5 | 22.14 | ABC, Rauma, ostoksia | |||
28.5 | 23.35 | ABC, Loimaa, lopputankkaus | 260 | 1630 | 13.65 |
Kommentteja:
• tiukka reissu mutta hyvällä säällä ja ilman omia virheitä ihan ajettavissa
• lauantai meni ihan ilman minkäänlaista unipuhtia tai väsymystä., sunnuntaina ja maanantaina kumpanakin tuli pari sellaista puolen tunnin unipuhtia, mutta loppujen lopuksi hereillä pysyminen ei ollut ainakaan tässä ajossa mikään ongelma
• ajankohta: toisaalta meidän valitsema oli hyvä kun yöajo jäi pieneksi, mutta toisaalta Puolassa oltiin "väärään" aikaan eli keskellä päivää kovassa liikenteessä (toisaalta taitaa olla niin ettei Puolaan nykyään enää niin pääsekään etteikö siellä liikennettä olisi ihan rittävästi !)
• on pystyttävä ajamaan 1000 mailia n. 21 tunnissa, muuten ei jää nukkumiselle aika tarpeeksi (käytännössä tämä tarkoittaa että pitää ajella vähintään 150 km pätkiä, muuten taukoja tulee liikaa)
• mitä tarkemmin suunniteltu etukäteen, sen parempi (aikaa palaa matkalla turhaan ihmettelyssä ja iltaisinkaan ei ole paljon aikaa suunnitteluun)
• IBAn ajo-ohjeita ei ikinä lue tarpeeksi hyvin niinkuin tässäkin taas nähtiin
• kuljettajien ajokyky mielellään suht samalla tasolla eli jokainen pystyy ajamaan saman pituisia stinttejä
• silmäile karttaa AINA tauolla: mukamas selkeässäkin paikassa tulee helposti fiba ja aikaa palaa
• sateella on ajettava, aikataulu ei anna myöten sateen pitoa, lisäksi nopeasti ylle puettavat sadeasut tai mielellään ei lainkaan erikseen puettavia (aikaa palaa aina pukemisessa ja riisumisessa)
• nyt onnistui ekaa kertaa se, että ei syöty kertaakaan mitään isoa ateriaa vaan pientä tankkausta koko ajan
• vielä kun rakentais sähköisen kypärän tuuletuksen, alkaisi apuvälineitä olla riittävästi ;)
• Bike_to_Bike puhelin olisi tällaisella reissulla kyllä hieno apuväline
Eka päivä
Keskiviikkona päätettiin että lähdetään vaikkakin sadetta aika paljon lupaili. Nukuin tarkoituksella hieman varastoon eli torstaita vasten 9 tuntia ja perjantaita vasten 10 tuntia ja vielä tunnin nokoset illan suussa. Illalla ennen yhdeksää kokoonnuttiin Loimaan ABC:lle. Perheenjäseniä oli toivottamassa hyvää matkaa, otettiin kuvia ja täyteltiin todistajapapereita. Ilmassa oli hieman jännityksen tuntua. Tankattiin pyörät ja lähdettiin. Viilenevässä illassa kerta ajolla Helsinkiin ja Mechelininkadun Essolle tankkaukseen. Eka stintti ajettu, aikaa meni 1.45 ja kello pysähtyi tähän. Länsisatamaan kaikessa rauhassa ja päästiin melkein heti laivaan, joka lähti ajallaan 23.55. Oli muuten Star:ssa asialliset kiinnitysmeiningit, samaan tapaan kuin Express-laivoissa. Syötiin vähän baarissa ja käytiin ostamassa Tax-Free:stä suklaata matkalle. Yritettiin myös hieman torkkua mutta yrittämiseksi se jäi. Parin tunnin matkan jälkeen laiva oli ajallaan Tallinnassa jo hieman ennen kahta. Sataman Statoil:lle ja tarkistettiin että kaikki ok. Oli sovittu että ajetaan n. 150 km pätkiä ja joka toisella tankkaus, nopeutena mittarivirhe pois eli 10-15 yli rajoituksen. Lisäksi oli muonaa mukana niin että ainakaan Baltiassa ja Puolassa syötäisiin vain omia eväitä ajan säästämiseksi. Tankkaus ja baanalle ==> kello käy tästä eteenpäin armottomasti (kello tässä vaiheessa 02.15). Oli pussipimeää mutta lämmintä yli 19 astetta. Heti Tallinnassa tuli muutama vesipisara, mikä ei kuitenkaan sen isommaksi yltynyt. Tunnin ajon jälkeen jo ennen Pärnua oli niin valoisaa ettei pitkiä valoja enää tarvittu. Ohitimme Pärnun ohikulkutietä ja Latvian rajalle saavuimme n. 04.30. Rajan yli että heilahti ja pidimme pienen tauon hieman juoden. Ei muuta kuin ajoa. Parit liikennevalot oli tietöiden takia ja esim. Saulkrastin ohikulkutie on edelleen pahasti kesken. Ei kuitenkaan haitannut matkan joutumista ja liikennettäkin oli sopivan vähän. Ekan tankkaus tehtiin Riikan eteläpuolella juuri ennen kuin käännytään vasemmalle padon ohi menevälle tielle. Aikaa oli kulunut vajaa neljä tuntia eli keskinopeus oli sellaista 80 kympin luokkaa. Tässä kohtaa tuli eka pieni sadekuuro, jonka seurauksena pojat jäi hieman rekkojen taakse jumiin, koska tottumattomalle ohittelu erittäin uraisella tiellä vesisateessa vaatii hieman totuttelua ja rohkeutta. Liettuan rajalle saavuimme n. klo. 7.30. Sen jälkeen edessämme näkyi aivan valtava ukkosmyrsky, sysimustat pilvet ja salamoi yhtenään. Ajoin niin lähelle kunnes ekat pisarat alkoi tulla. Pojat puki sadevehkeet päälle ja minäkin vaihdoin kumikäsineet. Aikaa meni tähän operaatioon hieman liikaa, jälkiviisaana tätäkin pitäisi harjoitella. Sen jälkeen kuuroa päin. Vettä tuli muutaman kilometrin matkan aivan sairaasti. Kokemuksesta kuvittelin pysyväni suht kuivassa vaanimalla kumarassa ison CeeBaileys -plexini takana mutta turha toivo. Satoi kuin vanhoja ämmiä reet seljässä ja pisarat hakkasi kypärään kuin puukon iskut. Rukka piti kuitenkin suurimmat vesimäärät ulkopuolella ihon ja alta viittäkymppiä väkisin eteenpäin. Kymmenen kilsan jälkeen sade väheni ja loppui kokonaan. Seppo sukelsi minun perästä sateen keskeltä, mutta Olavia odottelimme aikamme. Hänellä oli kypärä ja silmälasit menneet heti tukkoon ==> pakko pysähdellä. Eka sadekuuro selvitetty, mutta aikaa paloi. Kuuron aikana tuli eka suunnistuspummi: juuri sillä pätkällä olisi pitänyt poiketa Panevesys kaupungin oikealta ohittavalle ohikulkutielle ==> missasin ko. risteyksen ja jouduimme ajamaan kaupungin läpi. Arviolta menetimme tässä episodissa varmaan 45 minuuttia. Sen jälkeen ajo sujui ihan hienosti, Kaunaksen ohitus ja seuraava tankkaus Marijambolen paikkeilla. Aurinko paistoi ja tunnelma oli korkealla. Puolan rajalla n. kello 11.00 ja läpi että heilahti. Erikoisuus oli että tässä vaativat nähtäväksi vakuutustodistuksen eli Green Card:n. Tästä alkoi tutustuminen Puolan liikenneoloihin. Tämä oli minulle tuttua, mutta rekkojen näin suuri määrä lauantainakin oli pettymys. Minä aloin heti testailla Pannarin ohityskykyjä ja hienosti se sujuu tälläkin. Pojat alkoi vähän jäädä ja Augustowin jälkeen siirryttyämme Bilatystokin tielle poikkesimme tauolle. Kerroin että ruuhkaa sitten riittää ja ohiteltava on aggressivisellä otteella, rekkojen välissä köröttely ei meidän aikataululla riitä. Nopeusvalvonta on Puolassa joustavaa eli se ei ole ongelma. Jatkoimme siitä hieman parempaa vauhtia pidelleen Bialystok:iin ja siitä oikealle valtatie 8 kohti Varsovaa. Liikennettä oli lauantaiaamussa ihan riittävästi täälläkin ja varsinkin rekkoja päinvastaisista odotuksista huolimatta paljon. Kymmenen kilometrin jälkeen poikkesimme huoltikselle ottamaan pakollisen kuitin että olemme ajaneet B:n kautta. Lämpötila nousi koko ajan, ajoviimassa näytteli jo 28-29 asetta Pannarin mittarissa. Ennen Varsovaa tankkasimme. Hieman jännitti Varsovan ohitus, mutta liikenne "kehä kolmosella" veti todella hyvin eli koko ajan sellaista 80-90. Hitaus alkoi kun saavuimme valtatie 2:n alkukohtaan: liikennevaloja ja hidasta kaupunkiliikennettä jatkui arviolta 10 kilometriä ja aikaa paloi. Lämpötila ajoviimassa parhaalla kohtaa jo +32. Siitä selvittyämme pidimme tauon ja tauon aikana tuli sadekuuro, jonka loppumista päätimme odottaa. Päivän toinen virhe eli turhaan menetimme puoli tuntia hyvää ajoaikaa. Jälkiviisaana hyvä todeta, että tällaisessa ajossa ei sadetaukoja pidetä. Ruuhkainen liikenne hidasti edelleen matkantekoa ja oli esim. muutama aika iso tietyömaa, joissa liikennevalot. Eli Baltian tietyömaat ei ajoa hidastaneet mutta nämä kyllä. Suunnitelmissa oli ajaa uuttaa Poznanin ohittavaa moottoritietä, mutta päivän kolmas kupru tuli tässä: yhtäkkiä jo paljon ennen Konin:n kaupunkia oli risteyksessä viitta vasemmalle moottoritielle ja me sinne. Tie kyllä vei lopulta moottoritielle, mutta arviolta 30 kilometriä samalla takaisinpäin alaviistoon kaakkoon. Voi p****le, taas meni ainakin puoli tuntia ylimääräistä. Olisi pitänyt oikeasti ajaa Konin:iin saakka ja siitä motarille. Motarilla saimme aikaa hieman kiinni kun ajoimme tasaisen tappavaa 130 vauhtia. Kolme kertaa joutui pysähtymään maksamaan: Puolassa ei rekisteöidä erikseen motarille sisääntuloa ja näin ollen joutuu aina 30-40 kilometrin välien maksamaan ko. välin, 11 zlotya per väli. Motarilla oli aika vähän liikennettä ja sen vuoksi innostuin jo tässä vaiheessa koittamaan mitä Pannari kulkee ==> ihan karvan vajaa 240 km/h, ilma takalaukkua ja plexi alhaalla ==> ei paha. Olikin hyvä että koitin tässä, koska Saksassa se ei enää sateen takia olisi onnistunut. Motarin loputtua jouduimme takaisin alkuperäiselle valtatie 2:lle ja tosi ruuhkaiseen lauantai iltaan. Puustoinen, mäkinen ja mutkainen tie ja vielä hiljalleen tummuva ilta ==> keskinopeus pysyi väkisin alhaisena. Itse siinä vanhasta tottumuksesta ja jotain "ohjelmaa" pitääkseni ohittelin rekkoja, mutta pojat alkoivat taas jäädä. Ilma oli täysin pimeä kun saavuin Saksan rajalle n. klo 22.10. Seppo tuli jäänyt aika pahasti jälkeen ja aikaa paloi. Sen jälkeen suunnitellusti risteysten 8 ja 7 välissä olevalle Raststättelle tankkaukseen ja eka päivä pulkassa, kello 23.11 Suomen aikaa. Hommaan oli mennyt n. kaksi tuntia enemmän aikaa kuin olin suunnitellut eli 23 tuntia, kiitos parin kunnon sadekuuron, parin suunnistuspummin ja ruuhkaisen liikenteen. Vielä pitäisi löytää hotelli pussipimeässä illassa. Ajoimme eteenpäin risteykseen 7, siinä ylös/oikealle/alas ja takaisin risteykseen 8. Tässäkin tuli pieni pummi eli siinä on joku perhanan rekkaparkki, johon kääntyy tie juuri ennen varsinaista rieteystä ==> sielläkin piti vielä koukata. Pimeydestä johtuen ei näkynyt kadun nimiä ja karttaa ei pystynyt lukemaan (pitäisikö asentaa myös karttavalo ;)). Tuntui että ohi ajettiin ja pakko poiketa lukemaan karttaa ajovaloissa. Uudella yrityksellä löydettiin perille. Kamat sisään ja suihkuun. Pidimme vielä pikapalaverin miten tästä jatketaan ja kuinka kauan voidaan nukkua. Olavi kertoi tässä vaiheessa heittävänsä pyyhkeen kehiin, mutta Seppo sanoi haluavansa vielä yrittää ja olin itse samoilla linjoilla. Laskimme että pitäisi herätä viimeistään 02.00 ja nopeasti liikkeelle. Nukkuma-aikaa jäisi siis 1.45. Päivän kokemukset vähän vielä mietitytti ja vielä enemmän seuraavaksi päiväksi luvatut sateet ==> uni ei oikein meinannut tulla !
Toinen päivä
Kännykkä herätti tasan 02.00 (siis koko ajan puhutaan Suomen aikaa). Äkkiä ajopuku päälle, kamat kasaan ja ne pyörälle pihalle. Aamupala oli katettu eteiseen pienelle pöydälle siististi ==> siitä murua rinnan alle ja tehtiin samalla myös eväät päivää varten. Tankkauspaikalle oli matkaa 12 km, siitä huolimatta tankkauskuittiin tuli aika 02.30 eli tosi nopeat armeijamaiset aamutoimet. Yö oli pikimusta mutta ei kun baanalle. Asetin vakionopeussäätimen 130 ja itse asiassa kaksi kertaa helläsin ekan 150 kilometrin matkalla: kerran tullessa Berliner Ringille ja kerran tietyössä. Vaikka Saksa on Rädyn mukaan paska maa, he kyllä osaa tehdä tiet joissa matka tarvittaessa joutuu. Vaihtelin aluksi lyhkäisiä ja pitkiä valoja tilanteen mukaan kunnes totesin että parempi ajaa vain pitkillä koko ajan, ei vastaan tulevat siitä paljon tuntuneet häikäistyvän. Ekan tankillinen hyvällä keskinopeudella, mutta tankatessamme Shell/Gudow, alkoi jatkuva vesisade. Onneksi pimeys hiljalleen poistui, mutta kyllä oli hankalaa ajaa. Jos piti visiirin kiinni, se meni huuruun. Jos taas piti raollaan, tuli pisaroita sisäpuolelle. Tässä kohtaa jo insinöörin pienissä aivoissa rakensin suunnitelmaa sähkötoimisesta kypärän tuuletusjärjestelmästä. Vielä sellaisen joskus värkkään. Ajoimme hieman poikkeavaa reittiä eli emme ajaneet Hampuriin saakka vaan risteyksestä nro 6 tielle 404, joka muuttui matkalla nro 21:ksi ja siitä tietä nro 205 autobaana 7:lle. Olin tarkistanut että kilometrit pitäisi näin riittää. Ajoimme 150 kilometriä täydessä sateessa ja poikkesimme tauolle vielä Saksan puolella Fleinsburg:ssa. Söimme eväitä, kuivailimme kypäriä ja Seppo osti sadehanskat. Minulla oli tuota kypärää lukuunottamatta kohtalaiset olot: lämmitettävät kahvat piti kädet lämpöisenä ja Gerbings-lämpöliivi piti märän coretexin lämpöisenä ==> kylmä ei vaivannut yhtään. Paha puolen tunnin unipuhti tuli Tanskaan saavuttua, mutta sitkeästi töitä tehden mm. ääneen laulaen pääsin siitä ohi. Koldingin kohdalla oli taas lapsellista pallohukkaa eli ihmeteltiin pitikö sitä nyt ottaa E20 vai mikä se oli. Eli karttaa pitäisi aina tauolla selailla vaikka on kuinka tuttu paikka ja moneen kertaan ajettu. Ison Beltin läpi ja kohti Kööpenhaminaa. Nyt näkyi taivaanrannassa hieman selkeämpää eli oli toiveita jatkuvan sateen rintaman loppumisesta. Olimme hyvin tässä vaiheessa aikataulussa ja Juutinrauman sillan Ruotsin päässä kello oli 11.45 Suomen aikaa. Heti tämän jälkeen optimismi sai taas kolauksen: koko E20 kohti Helsinborgia oli suljettu !!! Mieletön ruuhkaa kun sunnuntain liikennettä yritettiin puutteellisin ohjein ohjata pienten peltoteitten läpi. Jonossa oli jo siinä vaiheessa kilometrin verran autoja. Onneksi emme kauaa ihmetelleet vaan lähdimme ramppeja ja välejä pitkin etsimään jonon keulaa. Noita sivu- ja peltoteitä sitten n. 10 kilsan jälkeen takaisin E20:lle. Kyllä oli järjettömän sopan ruottalaaset keittäneet sunnuntaipäivän ratoksi. Päästiin taas vauhtiin ja siitä innostuneena ajettiin E4 risteyksen ohi. Nopealla ratkaisulla Helsingborgiin päin ja heti ekasta vastaan tulleesta "aurausportista" vaihto toiselle puolelle motaria. Taas oltiin radalla ja sadekin oli tyystin loppunut ==> nyt kilometrejä. Tankkasimme Åstorp:ssa, jotta saimme tarvittavan kulmapistekuitin. Ruotsin läpiajosta ei ole paljon kertomista. Vakionopeussäädin oli vuoron perään 120 ja 130, molempia kokeiltiin. Tukholman läpi oli päätetty ajaa ja ottaa sieltä kuitti. E4 viittoja vain seuraillen homma toimi ihan OK ja tankkasimme Q8 asemalla jossain länsiosissa. Gävleä kohti alussa on hyvää moottoritietä hieman Uppsalan ohi, mutta sitten välissä "vanhaa tietä", joka kulkee kaikkien kylien kautta. Sitten on viimeiset parikymmentä kilometriä uuden moottoritien työmaata. Mulla meni hermo jonossa ajamiseen siellä pikkutiellä ja ohittelin reippaalla otteella jonon ohi. Seppo ei ehtinyt tähän vetoon mukaan ja sitten moottoritielle tulessa hänellä oli pallohukkaa että minne piti ajaa. Minä olin jo Gävlessä rampilla odottamassa kun Seppo soitti olevansa 20 kilometrin päässä pysähdyksissä. Tässäkin olisi auttanut jos olisimme hieman tauolla selailleet yhdessä karttaa tai olisi ollut bike-to-bike -puhelimet. Odottelin Seppoa ja yhdessä ajoimme rampin alas ja siellä vasemmalle Statoilille päivän lopputankkaukseen: ajaksi tuli 22.08 Suomen aikaa. Hotelli Scandic on miltei samassa pihassa eli mäki ylös ja perillä ==> erittäin hyvä paikka yöpyä vaikka hieman kallis. Kamat sisään ja suihkuun ==> päivä pulkassa. Teimme taas laskelmia ja totesimme etta samaan aikaan eli 02.00 herätys. Uni tuli nyt käskemättä.
Kolmas päivä
Umpiunesta heräsimme kännykän herätykseen. Ajokamat päälle ja muut kamat pyörälle. Vastaanoton tyttö loihti meille kelpo aamupalan tuossa tuokiossa: kahvia, jogurttia, kolme valmista voileipää ja tuoremehua. Statoilin alkutankkauskuittiin tuli lukema 02.39 Suomen aikaa. Siitä suoraan pimeään yöhon. Tie oli sellainen että vuoronperään molemilla puolilla oli ohituskaista eli ns. kolmekaistainen tie. Liikennettä aika vähän eli muutamia rekkoja siellä täällä. Aamu alkoi sarastaa nopeasti ja ajo helpottui. Eka sataviisikymmentä meni nopeasti ja tauko pidettiin linja-autopysäkillä hieman jalotellen ja juoden. Ennen Sundsvallia maisema alkaa tulla aika upean näköisiksi, vaaroja, vuonoja, siltoja jne. Tosi hienoa ajettavaa. Eka tankkaus Kramforsin jälkeen pienessä Ullangärin kylässä tankkausautomaatista, kello n.06.00 . Maisemat jatkui hienoina aina Örnsköldvikiin asti. Juuri ennen tokaa tankkausta Skellefteåssa vähän ennen kymmentä alkoi aika rankasti painaa silmiä. Pidettiinkin hieman pidempi tauko, jonka aikana Seppo siemaili kahvia ja minä otin pihalla seinää vasten istuen kymmenen minuutin torkut. Auttoi ihan kummasti. Tiet huononi selkeästi, mutta nopeusrajoitus oli edelleen 110 ==> sama homma kuin Lapissa eli on aika kapeillakin teillä satasen rajoitus. Jatkoimme hyvällä keskinopeudella suoraan ajoa Tornioon saakka ja siellä Nesteelle tankkaukseen. Korttiautomaatista ei kuitin tulostus toiminut ja jouduin sähläämään sisällä kassan kanssa käsikuitin. Onneksi tämä ongelma sattui tähän kohtaan. Käytin myös vessapalveluita ja takapuoli oli kyllä niin tunnoton että välillä epäilin että pyyhinkö omaa peppua lainkaan. Kunnon munkkikahvit huiviin ja taas paanalle. Kotoa oli jo tiedusteltu säätä ja tiedettiin että saderintama tulee vastaan. Puhuttiin että kun tähän asti on hienosti ilman sakkoja selvitty, tästä kotiin ajetaan tarkasti. Tiukasti rajoitusten mukaan ajettiin Liminkaan, jossa tauko. Tauolla ehdotin pyörien vaihtoa että Seppokin pääsee nauttimaan Hondan uljaasta kyydistä. Minulle taas Kawan sarvissa ekat kilometrit oli shokki: koneessa hirveä tärinä juuri neljän tonnin kohdalla, tehoton etujarru ja vastasi kaasuun jotenkin pitkällä viiveellä. Tällä Seppo on ajanut koko tämän matkan ! No, sadan kilometrin jälkeen aloin huomata ihan hyvääkin: vakaa peli eli kulki kuin raiteilla, vääntöä riitti ja jakkarakaan ei ollut hassumpi. Kokkolassa seuraava stoppi ABC-asemalla ja vaihdettiin pyörät takaisin.Vettä alkoi pikku hiljaa tulla ja Vaasan jälkeen alkoi kunnon sade. Paikoin aika kovassa sateessa ajettiin Poriin saakka. Matkalla pidettiin vain pieni tauko Närpiössä Teboililla tankkauksen merkeissä. Välillä oli tosi vaikeaa pitää järkevää matkavauhtia yllä ja rekkojen ohitusyrityksiä sai kytätä pitkään. Muutenkin tuo väli Vaasa - Pori tuntuu aina yhtä pitkältä ja tylsältä. Jotta matka varmaan riittäisi, olin suunnitellut että koukataan vielä Rauman kautta. Vaihdettiin vielä kerran pyöriä eli ajoin Kawan Raumalle jotta Seppo sai lämmitellä käsiään Hondan kahvalämppäreillä. Raumalla ABC:llä kuumaa juomaa ja soitot kotiin että sauna päälle. Vielä viimeinen etappi Säkylän kautta Loimaalle. Meitä oli yli kymmenpäinen vastaanottokomitea vastassa perheenjäseniä, mukaanlukien paikallislehden toimittaja. Aika poikki oltiin ja salamavalojen räiskeessä ei oikein mitään järkevää enää suusta meinannut tulla, mutta hymyä riitti. Muistimme sentään vielä tankata, tehdä viimeiset merkinnät lokikirjaan ja ottaa todistajien nimet. Kello oli 23.35 eli 55 minuuttia jäi aikaa jäljelle. Seuraava päivä meni ihan kansanterveydelle, mutta sitä seuraavana päivänä jo illalla ajelin pienen lenkin. Oli tiukka reissu mutta jälkeenpäin ajatellen kuitenkin kaikki meni ihan hienosti. Tämä oli hyvää harjoittelua Nordkapp -. Gibraltar ajoon !!