BB2500K Gold 3-4.5.2008 Ruotsi, Tanska, Saksa

Valmistelut

Syksyllä 2007 Vehmaalla IBA Meeting:ssä oli jo juttua että keväällä voisi lähteä porukalla ajamaan Gold-ajoja lähtöpaikkana Tukholma. Kevään aikana osanottajia kuuluteltiin ja saatiin kasaan 3 eri ryhmää:
- BB1500 Gold (5 pyörää) (Olavi, Seppo, Kari, Harri, Kari)
- BB2500K Gold (3 pyörää) (Juha, Juha ja Ossi)
- BB3000 Gold (3 pyörää) (Harri, Timo ja Raimo)
Ajankohdaksi sovittiin vapun jälkeinen viikonloppu. Tilattiin laivalippuja ja suunniteltiin reittejä.

Ajo

Perjantaina 2.5. kokoonnuttiin Turun satamaan Seaport-hotellin pihalle Viking Linen terminaalin viereen. Ryhmä Jyväskylä oli asettunut asemiin Tukholmaan jo edellisenä päivänä, miehityksenä Kari, Harri ja toinen Kari. Loput joukkueesta oli nyt sitten lähdössä perjantai-illan laivalla pelipaikalle. Ensimmäinen tappio kärsittiin jo tässä vaiheessa eli Ossi oli heittänyt pyyhkeen kehään, koska renkaanvaihdossa Koskella oli takapyörän laakeri todettu sököksi ja uutta ei saman päivän aikana Bike World:stä löytynyt. Pakko oli luopua matkasta. Pikku hiljaa valuttiin portin läpi odottelemaan laivaan pääsyä. Lopulta 20.45 miehet ja pyörät laivaan ja menoksi. Baarissa notkuttiin tunnin verran turisemassa tulevasta matkasta mutta jo ennen yhtätoista viimeisetkin oikaisivat yöpuulle. Sääli sikäli, että laivalla olisi ollut varttuneemmallekin väelle sopivaa ohjelmaa eli Yö-yhtye esiintyi mutta vasta klo 24.00.

Aammulla vedettiin Sea Side Cafe:ssa kunnon aamupala ja autokannalle odottamaan ulos pääsyä. Harrin johdolla ajettiin Vikingin terminaalista uuden tunnelin kautta OKQ8-huoltikselle E4:n varrelle Kontrolvägenille. Siellä jo Jyväskylän porukka odotti ja myös Kai Widenius, joka oli lupautunut todistamaan ajon alkamista. Nimet papereihin ja sitä myötä tankkaamaan kun koko ryhmän paperit kunnossa. Ryhmä BB1500 Gold lähti ensin, sitten minä ja Juha BB2500K Gold ja meidän jälkeemme viimeisenä BB3000 Gold –ryhmä. Aamu oli kolea (+7) ja yöllä oli satanut. Sateettomassa mutta kostean nihkeässä kelissä mekin lähdimme Juhan kanssa taivaltamaan. Vakionopeussäätimeen kympin yli rajoituksen ja tasaisen tappavasti eteenpäin. Sadan kilometrin ajon jälkeen saimme 1500G ryhmän kiinni ja pikku hiljaa ajoimme ohi. Sovittiin että ei ajeta koko tankkia vaan puolivälissä pidimme lyhyen tauon (WC-palveluita, suklaata ja tuoremehua.). Niin ja kypärä päässä eli olin ajatellut ottaa kypärän pois vain tankatessa jotta arat korvalehdet saa hieman happea. Ostin keväällä uuden Suupertin ja hieman tuntui ahtaammalta kuin vanha. Lähtiessämme parkista ryhmää 1500G oli jo ekaa kertaan tankkauksessa. Heillä oli yhtenä pyöränä Kawan Zephyr, jonka toimintasäde oli reipas 200 km. Pannari alkoi 360 km kohdalla vilkuttamaan että 70 km jäljellä => ajoimme suunnitellusti Ljungbyn Statoilille, jossa eka tankkaus. Siitä edelleen tasaisella vauhdilla Helsingborg ja siitä Malmö ja Juutinrauman sillan maksupostille. Nämä sillat aiheuttaa sopivasti taukoja eli tässäkään ei ajettu täyttä tankkia kerralla. Maksulinjalla otimme keltaisen ns. Manual-linjan varmuuden välttämisen estämiseksi, jos vaikka kortilla maksaessa tulisi jokin ongelma. Tanskassa on pari pitkää väliä nopeus nostettu 130 km/h, muutoin on yleensä 110 => matka taittuu. Liikenne on kuitenkin Tanskassa minusta jotenkin rauhatonta. Takapyörässä roikkujaa, tarpeettomia ohituksia ja vähän sellaista provosointia esiintyy paljon enemmän kuin Ruotsissa. Eka suunnittelematon yllätys tuli vastaan Odensen ja Kolding välillä olevan sillan paikkeilla eli olivat sitten lauantain kunniaksi päättäneet tapittaa osan tiestä pois käytöstä vain yksikaistaiseksi. Meidän tulessa oli vielä sen verran lyhyt että näimme ruuhkan pään parin kilometrin päässä. Kaistojen välissä mentiin vähän aikaa hiljalleen eteenpäin ja sitten pientareella. Menetettiin kuitenkin ainakin pari kymmentä minuuttia. Bensakin alkoi olla kortilla ja tuosta ruuhkasta hattuuntuneena ajoin suunnitellun risteyksen nro 63 ohi. Seuraavasta risteyksestä ramppia alas mutta niin hilkulla oli bensa että siihen loppui ja kone sanoi vain boooo. Mutta mutta, tähän oli varauduttu eli sivulaukusta 1.5 litran pullosta bensaa tankkiin. Sillä välin Juha käyttii Tanskalaisen pusikon palveluita ja jatkettiin. Koska kyse oli suunnittelemattomasta tilanteesta, ajoimme vain sisään Koldingin kaupunkiin päin toivoen että kyllä sieltä huoltis vastaan tulee. Tokasta risteyksestä otimme vasemmalle ja sieltä löytyi kauppakeskuksen parkkipaikan perältä mittarit => eikun tankkamaan. Siinä hermostuksissani vielä vastasin mittarin selkeään kysymykseen ”tarvitsetko kuitin ” että Nej => ei sitä kuittia sieltä sitten enää millään saanut. Takaisin Kolding kehätielle ja vauhti ylös. Ainakin vartti meni tuossakin ylimääräistä. Saksan rajalle asti samoja vauhteja. Mietin matkalla että jos ajaisi samaa vauhtia, pääsisi ehkä kääntöpaikalle samalla tankilla. Parkissa kuitenkin juteltiin että nyt vauhtia kun päästään vapaille nopeuksille. Jälkeenpäin ajatellen oikea päätös, koska kilometrejä tuli kuitenkin sen verran yli 400 etten olisi tankkaamatta päässyt perille kääntöpaikalle. Nostimme siis nopeuden 160+ ja matka alkoi taittua. Otimme kuitenkin 120-alueet aika tarkasti eli pudotimme sinne 130 korville. Osa sakuista tuntuu antavan piut paut näille rajoituksille ja osa himmaa selkeästi. Polttoainetta alkoi myös palaa eli keskikulutusmittari pomppi siellä kahdeksan hujakoilla. Tankkasimme kerran ennen kääntöpaikkaa, jossa olimme n. 18.20 eli aikaa oli kulunut 11 tuntia, 25 minuuttia. Tuosta olisi ollut ainakin puoli tuntia pois ilman tietöitä ja bensan loppumista. Pidettiin hieman pidempi tauko eli noin pari kymmentä minuuttia, jonka aikana syötiin sämpylät ja heitettiin kakkapökäleet pyttyyn.

Ja takaisin paanalle. Juha lähti nyt vaihteeksi vetämään ja nostettiin myös nopeutta vielä hieman eli vapailla ajeltiin 170-180. Siinä kyykkypyörämiehetkin vähän ihmetteli että mikäs porukka se siinä paahtaa ohi. Onnistuttiin välttämään se A7/A1 miinakin siinä Hampurin alapuolella eli suunnistus meni putkeen. 50 km ennen rajaa tankkasimme taas kerran ja samalle huoltikselle saapui myös ryhmä 1500G samaan aikaan. Muutaman kommentit vaihdettiin ja jatkettiin matkaa. Ilta alkoi tummua, mutta pääsimme pitkälle Tanskan puolelle ennen kuin sysimusta yö alkoi noin kello 22.00. Ilman sen kummempia ongelmia Tanskan läpi ja Juutinrauman sillalle. Matkalla törmättiin Seppoon, joka oli ajautunut muusta 1500G ryhmästä eroon. Minun tankki oli taaskin suht kuiva ja ihmettelin kuinka pian maksupisteen jälkeen löytyy huoltis. Noin kahdeksan kilometrin päässä näkyi Mäkkäri ja Shell samalla tontilla. Ruotsissa heillä on öisin ilmeisesti ollut ongelmia, koska huoltikselle ei pääse lainkaan sisään, bensatkin pitää maksaa etukäteen pienestä luukusta. Mekin annoimme tytöille luottokortit ”kaniin” ja vasta sitten pääsimme tankkaamaan. Pesimme myös visiirit ja plexit. Ja taas bannalle pimeään yöhön. Jo Malmön ja Helsingborgin välillä ”varoitteli” sumusta parissa kohtaa, mutta kääntyessämme E4:lle Tukholmaan alkoi aivan mielettömän sankka sumu. Juha siirtyi halkomaan sumua Adventuren sumuvaloilla ja näin yritettiin edetä. Yli kahdeksaakymppiä ei pystynyt ajamaan ja visiirikin tuppasi huuruun. Tein siinä jo mielessäni laskelmia että yli 500 km jäljellä ja 80 km/h => menee 8 tuntia => ei ehditä seitsemäksi Tukholmaan millään tällä vauhdilla. Sumun on häivyttävä taikka hylsy tulee. Takaamme tuli auto, jolla tuntui olevan hyvät sumuvalot ja mekin ampaisimme sen perään. Vähän sen jälkeen sumu kaikeksi onneksi alkoi hälvetä ja saimme nostettua matkavauhdin normaaliksi. Jönköpingin jälkeen Huskvarnan Shellille viimeiseen tankkaukseen ennen Tukholmaa. Sama homma täälläkin eli pienestä luukusta sai maksaa, mutta sisälle ei mitään asiaa. Kupin kuumaa kahvia Juha sieltä onnistui puhumaan itselleen. Matka jatkui mutta kylmä tunki puseroon => pysähdyimme laittamaan lisää vaatetta päälle. Seppo sai meidät taas kiinni ja päivän valjettua neljän jälkeen kerran vielä pysähdyimme tauolle ennen Tukholmaa. Tässä vaiheessa ensimmäisen kerran koko matkalla hieman silmiä painoi. Viimeinen tunti meni helposti kun alkoi jo olla "voittajan tunnelma". Tukholmaan saavuimme hyvissä ajoin kello 06.05. Tankattiin ja täyteltiin papereita ja mietittiin lähdettäiskö jo satamaan päin. Samassa ryhmä 1500G ajoi sisään ja hekin ajoissa. Vain Kari Zephyrillä oli hukkunut sumussa, mutta hänkin ilmestyi vartin päästä huoltikselle ajoissa hänkin. Tunnelma oli korkealla koska kaikki oli urakastaan selvinneet kunnialla. Porukalla ajoimme siitä satamaan ja Vikingin autojonoon.

Kommentit:

• tiukka ajo, tahtia pidettävä päällä koko ajan
  * ongelmia voi tulla (sumu, sade, rengasrikko, liikenneruuhka) => hyvällä tahdilla loppuun saakka vaikka ollaan aikataulusta edellä !
• ilmat oli hyvät: ei kovaa tuulta, ei sadetta, lämpö plussan puollella myös yön aikana
  * paha sumu muutaman kymmenen kilometriä oli ainoa selkeä keliongelma !
• vapaa nopeus on Saksassa hyödynnettävä
  * samoin Tanskan 130 rajoitus => näin tehden on ihan oikeasti mahdollisuus ajaa tämä reitti ilman jatkuvaa ylinopeuden ajoa !
• vaikka toimintasäde oli yli 400 km, emme kuitenkaan ajaneet yhtään tankillista kerralla vaan puolivälissä tauko (ja toisaalta Tanskassa sillat jaksottaa taukoja sopivasti)
• iso tankki helpottaa suunnittelua ja antaa joustoa ja säästää hieman aikaa, mutta pienemmälläkin tankilla pärjää kun on nopea tankkaaja !
• huoltoasemien paikkoja on syytä katsella valmiiksi => vaihtoehtoja valmiina jos joutuu säveltämään ! Jälkeenpäin katsoin sitä Koldingin tapausta ja jos ekasta risteyksestä olisi käännytty oikealle, sieltä olisi löytynyt ainakin 3 eri huoltoasemaa ihan "nurkan takana"
• etukäteen nukkuminen tuntuu minulla toimivan
  * pari edellistä yötä 9 tuntia, perjantaina vielä iltapäivänokoset => ei yhtään väsyttänyt matkan aikana, ihan viimeistä tuntia lukuunottamatta !

Tässä vähän statistiikkaa taulukkomuodossa: