Nuffield historiasta

Toisen maailmansodan jälkeen tunnistettiin se tosiasia, että maataloutta pitää enemmän mekanisoida koska se tuolloin vaati runsaasti työvoimaa ja hevosia. Fordson oli jo sota-aikana todistanut tarpeellisuutensa ja he olivat myös kiireellä suunnitelleet uuden version Fordson Major E27N. Brittien hallitus rohkaisi myös monialayritys Morris Motors company:a suuntamaan energiaa ja resurssejaan traktorin kehittämiseen. Samaan aikaan oli autopuolella järjestelyjä käynnissä ja Birminghamissa sijaitseva autotehdas oli jäämässä tyhjilleen, kun tuotanto siirrettiin Cowley:hin. Suunnittelijat laitettiin töihin. Morris Motor companyn omistaja oli William Morris, josta aateloinnin myötä oli tullut lordi Nuffield (hän oli kotoisin Oxfordshiren Nuffieldin kylästä). Morriksen maataloushaara ja uusi traktori nimettiin sitten nimelle Nuffield.

Ensimmäinen prototyyppi valmistui jo 1946, mutta monenmoista vastusta oli matkassa. Lastentaudit yms. saatiin lopulta ratkaistua, mutta tuotannon aloittamista viivästytti kova teräksen puute. Lopulta uusi traktori lanseerattiin vuoden 1948 lopussa, kuuluisassa Smithfield Show maatalousnäyttelyssä. Esittelyssä oli Nuffield Universal M4, sen petrooliversio PM ja lähinnä Amerikan markkinoille ajateltu yhdellä etupyörällä varustettu M3. Moottorina oli Morris Commercial, tavara-autoissa käytössä ollut 4-sylinterinen sivuventtiilikone, 38 hv 2300 r/min kierroksilla. 5-vaihteinen vaihteisto ja 11” kytkin. Taka-akseli oli amerikkalaistyylinen, jossa liukuakselilla toteutettu portaaton raideleveyden säätö.

Vuonna 1950 esiteltiin Perkinsin P4 dieselmoottorilla varustettu versio (45 hv SAE), joka sai tyyppimerkinnän DM4 (Diesel Model 4). Järjestelyjen myötä yhdistettiin Austin Motor Company ja Nuffield Org (Morriksen omistaja) => syntyi British Motor Company, lyhyesti BMC. Tähän liittyen Perkinsin diesel vaihtui 1954 BMC:n 3.4 litran suorasuihkutus dieseliin, 56 hv SAE, ja tyyppimerkinnäksi tuli 4DM.

Vuonna 1957 tuotiin markkinoille 3-sylinterinen versio 3DL, 2.55 litraa ja 38 hv SAE. Taka-akseliin tuli tarjolle myös laipallinen vaihtoehto ja tuli erilliset jarrut. Mallimerkinnäksi tuli Nuffield Universal Four ja Universal Three. Tyyppikilvessä ja dokumenteissa edelleen usein käytettiin tyyppiä 4DM. 1959 tuli tasauspyörästön lukko.

Vuonna 1961 esiteltiin uudet isommat moottoriversiot: 3-sylinterisestä tuli 2.8 litrainen 42 hv ja 4-sylinterisestä 3.8 litrainen 58 hv. Tilavuuden lisäys oli tehty putkien seinämää pienentämällä, joka johti herkästi kannentiivisteen ongelmiin, kun sylinterien väline kannas tuli ohuemmaksi, ja putkien halkeamisiin. Mallimerkinnäksi muutettiin 3/42 ja 4/60 (sylinterien määrä ja teho). Ohjaustehostin tuli lisävarusteeksi. Vuodesta 1962 lähtien tuotanto siirrettiin Scotlantiin, Edinburgin läheisyydessä sijaitsevaan Bathgate kaupungiin. Oli pitkän aikaa erilaisia logistisia ongelmia ja laatuongelmia.

Vuoden 1964 lopussa esiteltiin Ten Speed mallit, kertojalla tehty 10 +2 vaihteiset 10/42 ja 10/60 (vaihteiden määrä ja moottorin teho). Nyt oli jo mekaaniset levyjarrut, hydrauliikassa kaksoispumppu ja ruiskutuspumpun suora säätö.  

Nuffieldit olivat olleet pitkään ulkonäöltään lähes samanlaisia, mutta vuonna 1967 esiteltiin uudelleenmuotoillut mutta edelleen pyöreälinjaiset 3/45 ja 4/65 (sylinterien määrä ja teho).  Perustekniikka oli edelleen hyvin sama eli moottori, vaihteisto ja peräpää. Moottoritehoja hieman nostettu kierroksia nostamalla. Ohjaamo ja hallintalaitteiden sijoittelu oli uusittu. Tankki oli nyt edessä nokkapellin alla ja hydrauliikka hieman tehokkaampi. Uusi mittaristo ratin alla. Suomessa Nuffieldeja varustettiin Junkkarin ohjaamolla.

BMC yhdistyi Leyland-yhtymän kanssa vuonna 1967 ja traktorien nimeksi otettiin Nuffieldin sijaan Leyland. Nuffifieldin taru traktorin merkkinä loppui siihen, kun ensimmäiset Leylandit esiteltiin vuoden 1969 lopussa. Tekniikka kylläkin oli edelleen hyvin sama kuin Nuhveissa.

1948 – 53         Universal (M4, DM4)

1954 – 56         Universal (4DM, BMC diesel moottori tuli)

1957 – 61         Universal Four (4DM) ja Universal Three (3DL)

1961 – 64         3/42 (3 syl, 42 hv) ja 4/60 (4 syl, 60 hv)

1964 – 67         10/42 Ten Speed (10 vaiht, 3 syl, 42 hv) ja 10/60 Ten Speed (10 vaiht, 4 syl, 60 hv)

1967 – 69         3/45 (3 syl, 45 hv) ja 4/65 (4 syl, 65 hv)

Leyland

1969 – 72         253 (2.5L, 3 syl) 344 (3.4L, 4-syl) ja 384 (3.8L, 4 syl)

1972 – 78         245 (2-veto, 45hv), 255 (2-veto, 55 hv), 270 ( 2-veto, 70 hv)

1972 – 80         262, 272, 285 (2-veto, 85 hv, 6 sylint), 2100 (2-veto, 100 hv, 6 sylint), 472 (4-veto, 72hv)