Aamulla ylös 06:50 ja aamupalalle viereiseen ravintolaan. Ei oikein ollut mitään niin otettiin wrapit è huonoja, ei syöty kaikkea. Matkalla oltiin jo 07:40, lämpöä 6-7. Edelleen oli suurin osa sellaista ”tärinätietä” kun ajettiin Irkutskiin päin. Tie myös meni useiden kylien läpi. Tankkaus juuri ennen Irkutskia, kassa mukava mutta tankkaajatyttö perusyrmeä ilme naamallaan. Ajettiin keskustaan ja haettiin pankkia. Laitettin osoitteeksi Lenina Ulitsa ja ajettiin sinne. Pikkuisen tuurilla juuri ennen bongattiin pankki. Menin ensin sisälle ja kysyin voiko nostaa raha luottokortilla. Tyttö hymyili ja sanoi wait a moment. Meni 5 min ja tuli toinen tyttö joka puhui sujuvaa englantia. Sanoi että ei voi nostaa kassalta. Mentiin automaatille ja hän seurasi vierestä kun otin kolmella eri nostolla 3 x 10.000 ruplaa. Hain Juhan ja hän nosti myös ja lisäksi vaihtoi dollareita ja euroja rupliksi kassassa. Sen jälkeen ajettiin keskusaukiolle ja otettiin parit kuvat. Sitten kohti Ulan Udea. Hieno tie joka mutkittelee ja laskeutuu Baikal-järven rannalle. Sen jälkeen tie myötäilee pitkään rantavuoria, aika sama tunnelma kuin Norjassa. Tien pinta taas valitettavasti huononi hyvän alun jälkeen ja lisäksi tuli 2 tietyötä, toinen varsin pitkä varmaan 15 km (n. 250 km tankkausesta). Matkalla syötiin saslik-lounas, 612 ruplaa. Tauolla katselin Noksun navilla miten pitkä matka on jäljellä, näytti 400 ja menisi 6.5 tuntia. Vähän mietin miksi 6.5 tuntia mutta se johtuu juurikin tuosta mutkaisesta tiestä. Lopun 200 km tullaan läpi vuorien ympäröimän ylängön, jossa oli mm paljon perunaa kylvettynä. Hotellin haku oli jälleen tuskaa: Baikal Plaza kallis, Purjatia ei ollut pyörille paikka, samoin toinen kallis vieressä. Hommaa häiritis vielä se, että joka kerran kun pysähdyttiin, paikalle ilmestyi jostain känninen selittäjä. Lopulta lähdettiin ajamaan kaupungista pois päin kohti Chitaa ja bongattiin lennosta Ark-hotelli. Tyttö puhui auttaen englantia. Viides kerros ja ei hissiä è kuuma tuli !  Pyörät turvasäilöön läheisen rakennustyömaan aidatulle ja vartioidulle alueelle. Vesi oli kylmää kun ei huomattu kytkeä boileria päälle. Hymyillytti tämä suihkuhomma, aina on joku kolmesta viasta: veden paine alhainen, vesi ei lämmintä tai suihkun teline rikki. Käytiin viereisessä kuppilassa syömässä iltapalaa: Juha bortskeiton ja minä pelmeenit.   

186000 km   615 km