Aamulla ylös 06:45. Aamupalalle: munakas, leipää ja hedelmämehua. 286 ruplaa. Matkaan noin klo 07:45. Lämpötila oli +8, pikku hiljaa nousi, mutta korkeimmillaan vain n. +17. Tie oli hyvää melkein koko matkan. Ekalla tauolla Texas-huoltiksella Achinskin jälkeen laitoin lämpötakin päälle. Huvittava tuo Texas-huoltamo; venäläisetkin on niin amerikan lumoissa että huoltamoketjunkin nimi on Texas. Videolla otin kuvaa kuonakasoista. Marinskin jälkeen lounaalla. Oli vaikeuksia saada tyttöä ymmärtämään että haluan sokeria plätyn päälle enkä mitään muuta. Blinekä on joko suolaista (täytettä ja usein smetanaa) tai mekeaa (joku ihme vaniljakastike). Tauolla ennen Kemerovoa tapasimme saksalaisen kaverin nimeltä Jurgen ja hänen vaimonsa. Hänellä oli oikein Motorhome isolla M:llä: ison neliveto MAN:n alustalla hänelle räätälintyönä tehty asuntoauto. Kaikki herkut mitä ikinä olla voi. Kuulemma viimeinen Euro4 MAN ilman AdBlue juttuja. Saksalaiselle kuvaavaa toimnitaa oli että kaveri pesi autoa siinä parkkipaikalla, omalla painepesurilla, harrjalla ja vedellä. Oli hiukan tullut pölyä kylkeen ;). Olivat jollain isommalla porukalla liikkeellä ensin Mongoliaan ja sieltä Pekingiin ja mahdollisesti Kiinan läpi Afganistaniin ja sieltä Eurooppaan. Ajoivat kukin yksinään mutta joka toinen päivä kokoontuivat johonkin kaupungiin, jonne oli järjestetty yhteistä ohjelmaa. Ei haissut köyhälle.

Kemerovon ohitus oli taas hikinen, Garmin opastaa aika keskeltä kaupunkia läpi. Kemerovosta päästyämme vastaan tuli 4 saksalaisen porukka. Vladiin myös menossa ja kaikilla tietysti Gessut alla. Kyselivät teiden kuntoa ja jaettiin tarroja. 150 km ennen Novoa tavattiin yksin maailmanympärysmatkaa tekevä Minna Jokinen Riihimäeltä. Saatiin tekstarilla tietoa että hän on tulossa ja toppasimme Tomskin tienhaaran rekkaparkkiin odottamaan. Hän kertoili tarnoita Kazakstanista ja me tietilannetta Valadiin päin mentäessä. Ennen Novosibirskiä oli tietyössä pitkät jonot. Ajettiin Novon keskustaan ja oli taas tuskaa löytää sopiva hotelli. Lopulta saimme taas kiinni paikallisen motoristin, joka hommasi gastinizan. 3700 ruplaa, sis. aamiaisen ja hyvän parkin. Hän pitkään pehmitti respan naista ottamaan ulkomaisia vieraita. Nainen kovasti ensin epäili ettei pärjää kun me ei osata venäjää. Kaikki kuitenkin lopulta lutviutui. Motoristi muutein melkein nauroi ääneen kun kerroimme haluavamme hotellin keskustasta ja hinta 3-4000 ruplaa => sillä hinnalla ei kuulemma mitään saa keskustan hotelleista.  Illalla syömässä viereisessä ravintolassa, joka oli sairaan kallis Siperian erikoisravintola, jossa oli vanha helikopterin raato sisällä.

196 684 km,  767 km